perjantai 7. huhtikuuta 2017

Näin jälkeenpäin...

Näin on vierähtänyt kolmisen viikkoa siitä kun olemme palanneet takaisin kotiin. Kotoutuminen takaisin on ollut hidasta (onneksi ihanat työkaverit tekevät parhaansa meidän kotiuttamiseksi). Ajatukset ovat olleet todella paljon Tansaniassa, Moshissa ja ihmisissä, joita kohtasimme siellä. Tunnelmat ovat olleet erittäin haikeat, mutta ennenkaikkea kiitolliset. Niin kiitollinen siitä, että olemme saanut tälläisen mahdollisuuden.

Työskenteleminen Gabriella Rehab Centerissä avarsi silmiä niin paljon. Opimme paljon vammaisuudesta ja sen kohtaamisesta Tansaniassa. Keskuksen työntekijät tekevät niin arvokasta työtä vammaisten aseman edistämiseksi koko Tansaniassa. Ennenkaikkea keskuksessa olevien lasten ja nuorten elämänlaatu ja heidän mahdollisuudet toimia oman yhteisönsä jäsenenä paranevat todella paljon opetuksella ja kuntoutuksella. Oli hienoa kuunnella Brendan (omistajan) haaveita uudesta keskuksesta, Toiminta voisi näin laajentua ja samalla kuntoutukseen ja opetukseen olisi paremmat tilat. Lisäksi yhteisöjen kouluttaminen ja ohjaaminen tehokkaampaa. Tontti uutta keskusta varten on jo hankittu. Rahoitusta vaan tarvitaan lisää. Valtio ei tue keskuksen toimintaa vaan keskus pyörii paljolti erilaisilla lahjoitusrahoilla. Auttaa voi eri tavoin ottamalla yhteyttä keskukseen. 

Gabriella Children`s Rehabiitation Centre
email: gabrieellacentre@hotmail.com

Kokemus oli myös aikamatka menneisyyteen. Myös Suomessa vammaisiin  on menneisyydessä kohdistunut  paljon ennakkoluuloja, pelkoja ja vammaisuutta on piilloteltu sekä hävetty. Tämä on teema, mitä jatkossa osaa avata vammaistyön osaamisalan opiskelijoille aiempaa paremmin. 

Näkökulmaa kohdata, ohjata ja opettaa maahanmuuttaja taustaisia opiskelijoita saimme matkaltamme paljon. Kun toimii itse heikon kielitaidon kanssa vieraassa kulttuurissa syventää ymmärrystä. Ennen kaikkea keskustelut tansaanialaisten kanssa kulttuuriemme eroista oli rikkaampaa kuin mitä mistään kirjoista voi astia tai tuntea.

Opettajan näkökulmasta oli myös mahtavaa tavata näitä opiskelijanuoria talolla, jotka olivat tarttuneet mahdollisuuteen lähteä vaihtoon ulkomaille ja näin kokea samalla elämänsä seikkailun. Kävimme paljon ammatillisia keskusteluja opiskelijoden kanssa. He pääsevät työssäoppimisjaksollaan kokemaan ja oppimaan sellaisia asioita, mitä ei ikinä pääse oppimaan Suomessa työssäoppimisjaksolla. Ammatillisen kehittymisen lisäksi taidot karttuvat monella muullakin osa-alueella mm. vastuullisuus, kielitaito ja omien asioiden hoitaminen. 

Hyvä olisi myös meidän omaksua/noudattaa täällä suorituskeskeisessä ja tavoitteellisessa yhteiskunnassamme ajoittain: POLE..POLE (slowly...slowly) & HAKUNA MATATA (no worries) - asennetta! Eli voisimme välillä myös muistaa vähän relata. 

Jotenkin vielä... jonain päivänä... me tavataan taas Tansania!






sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

Viimeisten hetkien tunnelmaa

Niin se vierähti kaksi viikkoa nopeasti... liian nopeasti... sitä on kateellinen niille, jotka saavat viettää täällä kolme-neljä kuukautta. Ikävä on kyllä perheitä ja ihana nähdä heitä pitkästä aikaa...

Viimeinen yhteinen illanvietto

Perjantaina (17.3) talolla vietettiin Housepartyja... ei voi olla mahtavampi tapa lopettaa aikamme täällä kuin kera mahtavan vapaaehtoisporukan ja talon henkilökunnan. Meillä oli ohjelmassa afrikkalaisia tanssiesityksiä ja tietysti emme välttyneet myöskään tanssimiselta. Ei muuta kun estot pois ja lantio liikkeelle :) Esitys oli tosi hieno ja mukaansatempaava. Lisäksi myynnissä oli erilaisia käsitöitä. Itse ostin muutaman käsikorun ja pienen afrikkalaisen rummun. Sen jälkeen ohjelmassa oli grillausta, saunomista (uskokaa tai älkää, niin talolla on ehta suomalainen sauna). Saunasta saivat ensikokemuksen meidän indoneesialainen ja amerikkalainen vapaaehtoisemme. Hups, kiukaalle saattoi vähän lipsahtaa kunnon satsi vettä. Meille oli myös laitettu uima-allas pihalle missä kävimme vilvoittelemassa ukkosten ja salamoiden keskellä. Illan kruunasi mahtava barbeque-illallinen. Ruoka oli fantastisen hyvää ja seura mitä parhainta. Mahtava ilta ❤

Rumpujen virittelyä tulella



Mahtavaa afrikkalaista tanssia


So much fun!

Kissakin mörtsinä

Viimeinen päivä

Viimeistä päivää (la 18.3) vietimme viimeisiä tuliasia ostaessa sekä rentoutumalla Ameg-lodgessa. Not bad at all... päivää kyllä varjosti lähdön tunnelma. Söimme kaikki vapaaehtoiset illallista yhdessä ja sitten alkoikin olla lähdön aika. Tällä kertaa emme olleet iloisia Cleverin näkemisestä, koska hänen saapumisensa merkitsi lähtöä kohti lehtokenttää. Ei siinä itkulta vältytty kun hyvästejä sanottiin. Ihana porukka jäi sinne jälkeen.
Lentokentällä hyvästelimme vielä Cleverin ja sitten alkoikin matka kohti Suomea... Amsterdamin kautta.

Lähimarket
Nyt se on ohi...


lauantai 18. maaliskuuta 2017

Vapaa-ajalla...

Päivät töissä ovat olleet todella intensiivisiä. Työpäivän jälkeen on aivan puhki ja pimeä tulee nopeasti noin klo. 18.30. Työnteon lomassa olemme kuitenkin ehtineet tehdä kivoja ja ikimuistoisia juttuja.

Illanvietto talolla= jos ohjelmassa ei ole muuta, hengailemme talolla olohuoneessa joko keskenään jutellen, osa tekee koulutehtäviä, osa töitä, osa surffailee netissä ja soittelee ja viestittelee kotiin. Viimeisenä perjantaina, meillä on housepartyt, jossa lämmitetään sauna, täytetään allas ja tanssitaan afrikkalaisia tansseja... so looking forward that :) (kuva ja päivitys tulossa illanvieton jälkeen)

Bikers = meidän alueen paikallinen baari. Olemme käyneet siellä välillä iltaisin muiden vapaahtoisten kanssa oluella. Paikka on todella kiva ulkoilmabaari. Perjantaisin on ohjelmassa karaokea.

Memorial = second hand- markkinat ovat elämys. Markkinoille tulee useita kertoja viikossa käytettyjä vaatteita myyntiin. Voit tehdä mahtavia löytöjä muutamalla eurolla, jopa aitoja desing tuotteita. Olimme yksi ilta käymässä siellä ja mukaan tarttui muutama ihana mekko. Ikäväksemme pääsimme lähtemään sinä päivänä niin myöhään markkinoille, että osa myyjistä oli jo purkamassa tavaroitaan pois. Sinne olisi vielä ehdittävä ennen kotiinlähtöä uudelleen.

Kangamarkkinat = tänään torstaina (16.3) menimme suoraan töistä kangamarkkinoille... itku meinasi päästä kun pääsimme perille. Se olikin suljettu. Löysimme kuitenkin onneksemme muutaman kaupan, missä löytyi ihania kankaita.

Moshin keskusta = Moshin keskusta on vilkas ja elämää täynnä. Olemme muutaman kerran käyneet keskustassa ostoksilla, kahvilla ja ravintolassa syömässä. Ostosten tekeminen on hikistä puuhaa, kun on aina olo, että nyt mua taidettiin viedä niinkuin pässiä narussa :) Mutta mikä parasta kaupungilla näet Kilimanjaron ja sen lumihuipun.


Ameg Lodge = kävimme muutaman kerran rentoutumassa läheisessä Lodgessa.

Relax= uintia, auringonottoa, Kilimanjaro-olut sekä pientä syötävää...






#CHILLING






God be with us, Amen
Taksit = Meillä on vakkarikuljettaja, jolle soittelemme aina kun meidän tarvitsee päästä johonkin. Festolla on kiinteät hinnat ja sen takia kulkeminen on helppoa. Vieraiden taksien kyytiin ei ole turvallista mennä. Kulkea voisi myös DalaDalalla (täpötäyteen tungettu pikkubussi, minkä kyytiin mahtuu aina vaikka se olisi kuinka täynnä jo entuudestaan) tai BodaBodalla (moottoripyörätaksilla, joka ajaa sinut tukka hulmuten perille... tai sitten ei). Rikshalla pääsee myös, joten vaihtoehtoja löytyy kyllä. Me perheenäidit olemme käyttäneet vastuullisesti vain taksia.





Safari = Varasimme pitkän pohdinnan jälkeen Safarireissun ja näin jälkikäteen voi sanoa, että se oli joka pennin arvoinen. Safariseurueeseemme kuului 2 tyttöä Skotlannista, 1 mies Kyprokselta ja 1 mies Australiasta.

Masaita
Automatkalla näimme vaikka mitä; kaupunkeja, kyliä, vilkasta liikennettä, lapsia kävelemässä kotiin yksin ison tien varressa, kahvi- banaani,- maissi- ja riisiviljelmiä. Masaita näimme paljon matkalla, koska heidän maansa sijaitsevat paljolti Ngorongoron alueella. Masait paimensivat teiden varsilla ja pelloilla karjaansa (vuohia, lehmiä ja kameleita).

Ensimmäisenä päivänä olimme Tarangiren luonnonpuistossa, jossa näimme paljon norsuja, kirahveja, strutseja, antiloppeja, Pumba-sikoja?, erinäisiä lintuja ja apinoita. Pikkuapinat kävivät varastamassa meidän seuruessa olevien ruokia. Näimme tai siis tunsimme myös tse-tsekärpäsiä, kun ne puraisivat biitin ihoa mukanaan. Inhottavia pikkupirulaisia olivat he. Tarangire oli tosi kiva paikka.




Tarangiresta suuntasimme kohti Ngorongoroa meidän majapaikkaamme. Yövyimme campingalueella teltassa, jossa oli kaksi sänkyä.
Söimme seurueen kanssa yhdessä illallisen, mutta pian sen jälkeen oli mentävä nukkumaan, koska aamulla oli herätys klo. 05.00. Aaamupala oli 05.30 ja lähtö kohti Ngorongoroa oli klo. 06.00.

Yöpymispaikkamme












Tunnin ajomatkan kuluttua saimme kokea maailman kauneimman näköalan kun saavuimme kraaterin reunalle ihastelemaan maisemia.


Ngorongorossa pääsimme keskelle luontodokumenttia ja näimme loppujen lopuksi todella paljon eläimiä. Ei sanoja kuvailemaan sitä mitä kraaterin pohjalla koki. Tässä parhaita retken parhaita paloja.












Materuni Waterfals ja kahviplantaasit 


Naamat muikeena!
WOW!!!!!!!!!!!!
Viimeisenä kokonaisena päivänä lähdimme vakkaritaksikuskimme Feston kanssa Materuni vesiputouksille sekä kahviplantaaseille. Ajomatka kesti noin tunnin. Ajomatka ei sinällään ollut pitkä vaan tiet olivat niin huonossa kunnossa eli siksi matkanteko oli hidasta. Päästyämme perille lähdimme patikoimaan oppaamme kanssa kohti vesiputouksia. Näimme matkan varrella mahtavia maisemia, kauniita kukkia sekä joitain eläimiäkin. Emme olleet kuitenkaan valmistautuneet siihen, mitä perillä kohtasimme. Vesiputoukset olivat aivat uskomattoman hienot. Hetken kun olimme tätä mahtavuutta ihastelleet niin ei muuta kuin uimaan. Vesi oli todella kylmää, mutta eihän se suomalaisia haittaa. Tämä hetki oli taas yksi niistä hetkistä, mitkä säilyy ikuisesti sydämessä.




Ei kun uimaan!!!


#themoment







Kuivattuja kahvinpapuja



Vesiputousten jälkeen matkamme jatkui kohti kahviplantaaseja. Pääsimme paiskimaan töitä kahvimme eteen. Ennekuin kahvikupillinen oli edessämme, piti: ottaa kuoret irti kahvipavuista, piti jauhaa ja paahtaa ja jauhaa uudelleen. Ja tämähän tapahtui myös tiettyjen rituaalien mukaisesti... laulettiin ja tanssittiin. Lopulta kahvikupillinen oli edessämme. Tämän kokemuksen myötä sitä osaa arvostaa kahvia entistä enemmän.















Tanzania Volunteers (TVL)

Niinkuin aiemmissa postauksissa on käynyt selväksi vaihtomme tapahtui Tanzania Volunteerisin kautta. Kaikki järjestelyt ovat sujuneet hyvin ja olemme olleet hyvin tyytyväisiä järjestävän tahon toimintaan niin ennen lähtöä kuin reissussamme.

Meidän prinsessasängyt
Ihana oma WC

Asuimme Tanzania Volunteersin talolla Shanty townissa, mikä on lähellä Moshin keskustaa. Saimme käyttöömme piharakennuksen, missä oli mukavasti tilaa. Hyvät sängyt, pieni keittiö ja oma wc ja suihku. Olemme todella tyytyväisiä, että asuimme talolla eikä missään erillisessä paikassa esimerkiksi keskustassa. Talolla tapasimme upeita vapaaehtoisia, joiden kanssa oli aina hauskaa. Naurettu ollaan todella paljon. Mukavaa oli myös, että talolla oli eri ikäisiä ihmisiä. Tunnelma oli hyvin yhteisöllinen ja ihanasti kaemmin talolla asuneet aina ottivat uudet vastaan ja perehdyttivät ja kertoivat asioita.


Kämpiltä

Pyykkitupa

Talon lemmeikkeihin kuuluvat:

- aasi, joka pitää välillä aikast kovaa ääntä :)
- isoja maakilpikonnia, jotka köpöttelevät pitkin pihoja
- 1 minikokoinen maakilpikonna, mikä on pienessä aitauksessa
- vahtikoirat. Vahtikoiria tuntuu olevan kaikissa pihoissa. Ja kun yksi aloittaa iltaisin, öisin ulvomisen niin kaikki seudun kaverit yhtyvät huutoon
- kanoja talolla ei ole vaikka äänen perusteella niin luulisi. Naapurista kantautuu aamuyöstä kukkojen kieuntaa ja kanojen kaakatusta.


Talon henkilökunta mahtavaa. Dadat (sisko swahiliksi) Salma, Angela ja Husna tekivät meille kolmesti päivässä todella hyvää ruokaa. Hyvää paikallista ruokaa sekä myös välillä vähän länsimaalaistakin esim. pizzaa. He myös pitivät huolta talon siisteydestä. Vapaaehtoisilla oli kyllä omat kotivuoronsa mihin kuului vastuuta talon siisteydestä ja esim. ruoan laittaminen illalla jääkaappiin sekä talon lukitseminen.

Talon vartijat valvoivat untamme öisin.

Shaina piti meille orientaation heti maanantaina. Päädyimme yhden päivänä orientaatioon koska olimme jo ehtineet muiden vapaaehtoisten kanssa käydä kaupungilla (tämä yleensä kuuluu talon pitämään orientaatioon). Eli yhden päivän ajan kävimme läpi käytännön asioita sekä opiskelimme kieltä. Oli motivoivaa opiskella swhilia ja se on kohteliasta osata tervehtiä oikealla tavalla tervehdyksiin (mitä on monta :). Opiskelimme ahkerasti sanoja tarpeen mukaan koko jakson ajan. Oli mukavaa kun vähän pystyi kommunikoimaan esimerkiksi työpaikalla lasten ja nuorten omalla kielellä.

Clever... Clever... talon mahtava isäntä ❤. Clever oli talon yleismies, kenen puoleen saattoi kääntyä asiassa kuin asiassa. Hän on todellinen helmi. Hän kuskasi meitä töihin ja takaisin. Neuvoi ja järjesteli asioita tehokkaasti. Cleverin kanssa kävimme mahtavia keskusteluja automatkoilla liittyen meidän kulttuurieroihin. Clever aidosti välillää vapaehtoisista ja haluaa että kaikki viihtyvät.


Emme voi muuta kun lämpimästi suositella vapaaehtoistyötä tai opettajavaihtoa Tanzania Volunteerisin kautta. Kaikki vapaaehtoiset olivat erittäin tyytyväisiä ja homma vaan sujuu.

ASANTE SANA!!!


torstai 16. maaliskuuta 2017

Elämäntaitovalmennusta Gabriellassa

Gabriellan oppilaille annetaan monipuolista elämäntaitovalmennusta monilla elämän osa-alueilla.

  • Puutarhanhoito, oppilaille opetetaan puutarhan hoitoa. Tämä on tärkeä taito, kun he palaavat takaisin kotiin. Nuoret voivat olla hyödyllisiä ja tuottavia omassa yhteisössään jos osavat kasvattaa kasviksia. Nuoret kuokkivat uskomattoman ahkerasti maata. Pienetkin lapset osallistuivat puutarhan hoitoon mm. kastelemalla kasveja. Keskuksessa viljeltiin mm. Mchichaa (pinaattia muistuttava kasvi), paprikaa, chiliä, tomaattia, maissia, lehtikaalia, bataattia. 







  • Eläintenhoito, oppilaat harjoittelevat eläintenhoitoa. Keskuksella on kanoja, pupuja ja vuohia. Kun oppilas lähtee pois keskuksesta takaisin kotiin, hän saa mukansa kaksi vuohta ja hän palauttaa toisen sukupolven vuohet takaisin keskukseen ja maksaa velkansa takaisin. 





  • Arkielämäntaitoja harjoitellaan monipuolisesti arjen eri tilanteissa. Oppilaita ohjataan hygienian hoidossa käytännössä ja teoriassa, he tekevät ruokaa ja osallistuvat siivoukseen niin sisällä kuin ulkonakin. Vanhemmat oppilaat pesevät pyykkiä ja ripustavat ne kuivumaan. Oppilaille myös opetetaan erilaisia arkitaitoja oppitunneilla keskustellen. Osallistuimme oppitunneille, missä heille opetettiin turvataitokasvatusta. Niinkuin aiemmassa postauksessa puhuimme, vammaisilla lapsilla ja nuorilla on erittäin suuri riski joutua seksuaalisesti hyväksikäytetyksi. Tunnilla kerrottiin hygieniasta, hivistä ja aidsista sekä oppilaat konkreettisesti harjoittelivat sitä, miten toimivat jos joku yrittää heitä hyväksikäyttää. 



  • Käsityöt, keskuksessa tehdään myös käsitöitä: ompelua ja erilaisia kädentaitoja. Pääsimme kumpikin tekemään banaanin lehdistä punosta, mikä päätyi loppujen lopuksi tarjottimen koristeluksi. Oppilaat voivat tehdä myös erilaisia puutöitä. 
  • Kauppa, ulko-oven läheisyydessä on kauppa, missä myydään keskuksessa valmistettuja kankaita, koruja ja käsitöitä sekä leivonnaisia. Kauppaa pitävät keskuksen vanhimman oppilaat.

Vanhemmilla oppilailla oli selvästi annettu vastuuta monien asioiden hoitamisesta keskuksessa. He myös auttoivat todella paljon pieniä oppilaita (komensivat ja laittoivat kuriin mutta myös puolustivat ja lohduttivat jos jollakin oli jokin hätänä).

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

Opetus ja pedagogiikka Gabriellassa

Gabriellassa opiskelu viikko on struturoitu. Tämä strutuuri on kuvitettu pictokuvilla. Kaikki opiskelijat kokoontuvat aamuisin ruokasaliin yhteiseen aamuinfoon, missä käydaan opettajalahtoisesti paivan toiminnot läpi, sekä mm. rukoillaan ja lauletaan Tansanian kansallislaulu.  

Opetustapaan kuuluu yhteen ääneen toistaa esim. numerot ja aakkoset. Lisäksi usein oppilaat toistavat NDIO (kylla) huutoja opettajan kysymyksiin. Lisaksi heillä on oma kannustustaputus, joka toistetaan yhteenaaneen kun joku on onnistunut esim. tehtavassä tai keskittymään oppitunnilla.

Montessori päiväkoti

Opiskelijat on jaettu opetuksessa kolmeen pienryhmään, joissa varsinaiset oppitunnit pidetään. Pienimmät oppilaat ovat paivakotiryhmassä, joka toimii integraatio periaateella eli joukossa on sekä vammaisia ja vammattomia lapsia. Opettajan lisaksi päivakotiryhmassä tyoskentelee vaihteleva määrä muuta henkilokuntaa toiminnan ja lasten määrän sekä  toimintakyvyn mukaan. Päivakodissa toiminta perustuu Montessori pedagogiikkaan. Oppitunteja pidetään ryhman omassa opetustilassa, joka on rakennettu Montessori ajattelun mukaisesti, seka ulkona rakennuksen sisapihalla. Opetusmateriaalista suurinosa on itse rakennettuja, mutta keskus saa myos jonkin verran lahjoituksena oppimismateriaalia.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 











Autismiopetus

Autistisille oppilaille on oma opiskelutilansa. Lapset on jaettu kahteen ryhmään, kun toiset opiskelevat luokkahuoneessa niin toisilla on terapiaa. Seuraavalla tunnilla osat vaihtuvat. Luokkatilaa on rakennettu autististen oppilaiden tarpeiden mukaisesti, kaikki ylimääraiset ärsykkeet on poistettu ja pulpetit on asetettu kasvot seinään päin. Jokaisella oppilaalla on omat struktuuritaulunsa, jonka opettaja tai yksi oppilaista rakentaan tunnin alussa eli käy laittamassa viikonpäivän ja oppitunnin aiheen kuvat tauluihin. Oppilaat opiskelevat tässä luokkatilassa noin kahtena päivänä viikossa, pääasiallisesti matematiikkaa ja äidinkieltä sekä englantia. Autistiset oppilaat keskittyivat ja rauhoittuivat hyvin omiin tehtaviinsä.

 

Erityisen tuen tarpeessa olevien opetus

Kolmas luokkatila on erityisen tuen tarpeessa oleville, edistyneimmille oppilaille, joiden tavoitteena on joko integroitua niin sanottuun normaaliin peruskouluun tai sitten valmistua Gabriellasta ammattiin. Luokkatilassa voidaan pitaa oppitunteja suurelle joukolle oppilaita tai sitten pienryhmaopetusta. Oppitunnit on keskittynyt matematiikkaan, äidinkieleen, englantiin ja terveydestä huolehtumisen taitoihin.

Yhteiset opetustunnit

Useille oppitunneille päivakoti-ikäiset ja autistiset oppilaat yhdistettään opiskelemaan ulos sisäpihalle esim. aakkosia, väreja, muotoja, numeroita ja kehonosia. Näillä tunneilla toistetaan opettajalähtoisesti sanat erilaisten materiaalien avulla, kuten kuvista, palikoista, julisteista, laulamalla, väritys- tai piirustustehtavillä. Näilla tunneilla oli levottomampaa, oppimisrauha huonompi kuin omissa luokkahuoneissa pidetyilla oppitunneilla, oppilaiden yksilölliset toimintakyvyn haasteet nuosivat esiin selkeammin.
Ruokasalissa ja ulkoalueilla pidetään päivittäin yhteisia oppitunteja, mihin saattaa osallistua kaikki oppilaat. Tallaisia ovat mm. liikunta, puutarhan hoito, musiikki, tanssi, rummutus, muotinaytös, kädentaidot, tarinan kerronta seka vuorovaikutus tunnit.